Heittäjä, mitkä ovat ne liikkuvuudet olkanivelen alueella, joilla keskimäärin voit hillitä vammojen syntymistä yläraajojen alueella?
Lajispesifisyys määrittelee liikkuvuuden vaatimuksia ja niin kuin kuva 2 osoittaa, lähteestä riippuen "riittävä" liikkuvuus heittokäden olkapäässä on melko liukuva käsite. (Arvot baseball ammattilaisen olkanivelen liikkuvuuksista) Tärkeimmäksi asiaksi tutkimuksissa nousi kokonaisliikkuvuus ja puolierot heittävän ja ei heittävän yläraajan osalta.
Seuraavassa muutamia tutkimuksissa todettuja arvoja (kuva 3), joihin tulisi kiinnittää huomiota. Tutkimukset pääsääntöisesti kohdennettu baseball syöttäjiin ja heidän kyynärpään- ja olkapään alueen vammoihin suhteessa liikkuvuuksiin olkanivelen alueella.
⚾️ Baseballsyöttäjien olkanivelten liikkuvuuksia mitattiin ennen kauden alkua ja verrattiin tuloksia kauden aikana loukkaantuneiden ja terveiden kohdehenkilöiden kesken.
1️⃣ Kokonaisliikkuvuus (sisä-ja ulkorotaatio) kohdevamman saaneilla oli ka. 160°. Tämän arvon alittavilla pelaajilla, sekä yli 8° puolierolla yläraajojen välillä oli selvästi kohonnut riski kohdevammoille.
2️⃣ Sisärotaatiossa variaatio oli suurempi ja löydökset marginaalisempia. Aikuisilla vammariski oli kohonnut
13° puolierolla ja nuorilla vasta
20° jälkeen. Kuitenkin vamman saaneista sisärotaatio ka oli
44° ja puoliero vain
5°
3️⃣ Ulkorotaatiossa heittokäden olkanivelen liikkuvuuden tulisi olla suurempi, kuin ei heittävän käden. Vain alle
5° parempi heittokäden liikkuvuus altisti lähes
2x todennäköisemmin kyseisen raajan kohdevammoille.
4️⃣ Olkanivelen alle
5° asteen fleksiovajaus ja puoliero ei vielä altistanut kohdevammoille, mutta puolestaan yli
8° puoliero abduktiossa altisti lähes 2x vammoille. Yli
15° puoliero abduktiossa nosti vammariskin yli nelinkertaiseksi.
Pidä instrumentistasi hyvin huolta!
📈 (Federico P. ym, 2020)📉 (Bullock G. ym, 2018)